language
FI
EN

Alvar Aallon rakennukset Helsingissä

Alvar Aalto (1898-1976), eräs Suomen suurimmista arkkitehdeistä, loi harvinaisen pitkän ja monipuolisen uran myös kaupunkisuunnittelijana ja huonekalusuunnittelijana, sekä Suomessa että ulkomailla. Aallon kansainvälinen maine on omaperäinen sekoitus hienostunutta modernismia, paikallisia materiaaleja ja henkilökohtaista ilmaisua niin muodoltaan kuin yksityiskohdiltaankin. Tässä on lista Aallon rakennuksista Helsingissä.

ALVAR AALLON KOTITALO, 1934-36
Aino ja Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemen Riihitiellä valmistui syksyllä 1936. Kuten heidän muissakin töissään, nuoret arkkitehdit yhdistelivät kotitalossaan modernia ja perinteistä ajattelua. Aaltojen suunnittelemat huonekalut olivat jo nauttineet kansainvälistä suosiota 30-luvun alussa, ja pariskunta viimeisteli kotinsa omilla luomuksillaan. Kosmopoliittista tunnelmaa alleviivaa tunnettujen taiteilijoiden kuten Le Corbusierin, Alexander Calderin ja Poul Henningsenin teokset. Aaltojen kotitalo on kunnostettu rakkaudella ja on auki yleisölle kotimuseona. alvaraalto.fi/riihitie
Riihitie 20

RAVINTOLA SAVOY (sisustus), 1936–37
Kieltolaki kumotaan vuonna 1937 ja hauskanpito on jälleen sallittua Suomessa. Kesäkuun kolmantena päivänä vuonna 1937 Helsingin Sanomissa julkaistaan artikkeli otsikolla “Ravintolaviihtyisyyttä Helsingin kattojen yllä”. “A.Ahlströmin Osakeyhtiön uudessa komeassa suurtalossa Etelä- Esplanadin ja Kasarmikadun kulmauksessa avataan tänään uusin ensiluokan ravintola Savoy, josta kaikesta päättäen tulee muodostumaan pääkaupunkilaisten ja turistien suosima lepohetkenvietto- ja kohtauspaikka.” Uuden Ravintola Savoyn sisustuksessa mitään ei jätetä sattuman varaan.

Klassisen ja selkeän ravintolasalin ilmeen takana ovat arkkitehdit Alvar ja Aino Aalto. Savoyn sisustustyön toteuttaa Artek Oy. Arkkitehtien tavoitteena on luoda intiimi ravintola Helsingin ylle. Seinien ja katon koivuvanerit, Aino Aallon klubituolit sekä Alvar Aallon selkeälinjaiset valaisimet tekevät Savoyn ravintolasalista kotoisan.

Ravintola Savoyn tunnetuin sisustuksellinen yksityiskohta on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Savoy-maljakko, joka tunnetaan nykyisin Aalto-maljakkona.
ravintolasavoy.fi
Eteläesplanadi 1

EROTTAJAN PAVILJONKI, 1951
Alvar Aallon ensimmäinen Helsinkiin piirtämä julkinen rakennus. Aalto voitti sota-aikana 1941 Helsingin kaupungin järjestämän kilpailun Erottajan mäen alle rakennettavan pommisuojan sisäänkäynnin suunnittelusta. Aallon alkuperäinen suunnitelma jäi sodan takia toteutumatta ja paikalle rakennettiin vain väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus portaineen, nykyinen paviljonki rakennettiin vasta 1951.

Alvar Aalto halusi muokata kilpailun voittanutta suunnitelmaansa, koska alueen varsinainen toteutus oli vasta vuosia kilpailun ratkeamisen jälkeen. Aallon suunnittelemat liikennejärjestelyt jäivät toteutumatta ja hänen osuuttaan suunnittelussa ovat vain rakennuksen maanpäällinen osa sekä portaikko.
Erottaja


INSINÖÖRITALO 1948-53

Toisen maailmansodan pommitusten jäljiltä Ratakadulla oli tyhjä tontti, johon Alvar Aalto sai 1940-luvun lopulta toimeksiannon toimistotalon suunniteluun Suomalaisten Teknikkojen Seuralta. Katukerrokseen suunniteltiin ravintola. Talossa on myös kolme maanalaista kerrosta, joista ylimmässä sijaitsee nykyään Club Soho -yökerho.

Rakennus suunniteltiin sisustusta myöten Aallon toimistossa, Aalto suunnitteli ns. Käsikranaatti-valaisimensa juuri tähän taloon. Rakennus tuhoutui pahasti tuhopolton seurauksena vuonna 1997, jonka johdosta alkuperäinen sisustus menetettiin lähes kokonaan.
Ratakatu 9

RAUTATALO, 1951, 1955, 1957
Rautatalo rakennettiin alunperin vuosina 1952–55 vuonna 1951 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun jälkeen. Rautatalo on yksi ensimmäisiä suojeltuja moderneja rakennuksia Suomessa. Rautatalon arkkitehtuurin laatu tiivistyy kahteen elementtiin: kadun julkisivuun, joka mukautuu abstraktilla tavalla ympäröiviin rakennuksiin sekä sen tärkeimpään sisätilaan – Marmorihalliin – jonka kahvila oli yhdeksi kokonaisuudeksi suunniteltu taidonnäyte. Halli toimi tärkeänä kohtaamispaikkana Helsingissä.
Keskuskatu 3

RIIHITIEN KERROSTALOT, 1952-54
Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa varten suunniteltu kerrostaloryhmä on sittemmin muuttunut normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.
Riihitie 12-14

ALVAR AALLON ATELJEE, 1954-55, 1962-63
Alvar Aallon ateljee Munkkiniemen Tiilimäellä toimi alunperin Aallon omana toimistona. Rakennus sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä Aallon kotitalolta, jossa toimisto sijaitsi aiemmin. Kasvavan tilausmäärän myötä toimistolle tarvittiin enemmän työskentelytilaa. Aallon ateljee on arkkitehdin yksi hienoimpia näytteitä 50-luvulta.
alvaraalto.fi/ateljee
Tiilimäki 20

KELAN PÄÄKONTTORI, 1953-57
Töölössä sijaitseva Kansaneläkelaitoksen pääkonttori on paitsi 400 työntekijän työpaikka, myös poikkeuksellinen arkkitehtuurimonumentti. Asiantuntijat luokittelevat sen Aallon viiden parhaan työn joukkoon. Rakennuksen pääosa valmistui vuonna 1956.
Nordenskiöldinkatu 12

KULTTUURITALO, 1952-58
Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo toimii tapahtumapaikkana konferensseille, juhlatilaisuuksille, messuille ja konserteille. Kulttuuritalo sijaitsee hyvin kulkuyhteyksien varrella Kalliossa. Aalto-salissa on 1452 istumapaikkaa, lattian tasolla alakatsomossa sekä nousevassa yläkatsomossa. Alakatsomon tuolit voidaan poistaa juhlatilaisuuksia varten. Täyden remontin myötä Kulttuuritalo tarjoaa nyt myös lähes 10 erilaista kokoustilaa 20–150 henkilölle.
kulttuuritalo.fi
Sturenkatu 4

STORA ENSON PÄÄKONTTORI, 1959-62
Rakennus toimii Stora Enso Oyj:n pääkonttorina. Katajanokalla sijaitseva talo jää Uspenskin katedraalin, Allas-merikylpylän ja SkyWheel-maailmanpyörän viereen. Rakennus ei ole auki yleisölle.
Kanavakatu 1

NORDEA-PANKKI, 1960–65
Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuosina 1960–65. Tunnettu aiemmin nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki.
Fabianinkatu 31

AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA, 1968-81
Alvar Aalto suunnitteli kirjakauppaan poikkeuksellisen sisätilan valkoisesta marmorista. Kirjakaupassa on nykyään kaksi kahvilaa: yläkerran Café Aalto ja katutason Starbucks.
cafeaalto.fi
akateeminen.com
Pohjoisesplanadi 39

FINLANDIA-TALO, 1965–75
Finlandia-talo valmistui 1971. Kauniissa puistossa veden äärellä sijaitseva rakennus on taideteos joka tiivistää Aallon vision aina pienimpään yksityiskohtaan. Finlandia-talossa on tapahtumia jatkuvalla syötöllä, kuten konsertteja ja kokouksia. Finlandia-taloa pidetään yhtenä Alvar Aallon parhaimmista taidonnäytteistä.
finlandiatalo.fi
Mannerheimintie 13

SÄHKÖTALO, 1965–75
Rakennus suunniteltiin Helsingin Energian pääkonttoriksi Kamppiin vuonna 1973. Sijainti perustuu Alvar Aallon kaavoitussuunnitelmaan vuodelta 1961. Poikkeuksellinen rakennus yhdistettiin vuonna 1939 rakennettuun sähkölaitokseen.
Kampinkuja 2

FINLANDIA-TALON KONGRESSISIIPI, 1975
Finlandia-talo suunniteltiin vuonna 1962 ja rakennettiin 1967–72. Kongressisiiven ensimmäiset suunnitelmat tehtiin 1970 ja sitä rakennettiin 1973–75. Aalto itse piti Finlandia-taloa suunnittelu-uransa riemuvoittona.
Mannerheimintie 13

Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä näkyy myös näissä:

TYYPPITALO, 1939 Pirkkola
Osana Messuhallin vuoden 1939 asuntonäyttelyä Aalto suunnitteli Pirkkolan omakotialueelle Tyyppitalon, joka perustuu Aallon ja A. Ahlström OY:n yhteistyössä kehittämään talotyyppiin. Aallon Pirkkolaan suunnittelema tyyppitalo on jälkikäteen valitettavasti täysin muutettu, eikä sitä enää juuri tunnista alkuperäiseksi.

ASUINTALO, 1942
Aalto suunnitteli 40-luvulla Pitäjänmäelle Strömberg Oy:n tarpeisiin useita taloja. Kaikkia suunniteltuja rakennuksia ei toteutettu ja osa taloista on valitettavasti ehditty purkaa. Kaksi Aallon Strömberg Oy:lle suunnittelemaa taloa on yhä kuitenkin jäljellä. Kornetintie 18:ssa sijaitsevan kaksikerroksisen talon suunnittelusta vastasi tiettävästi pääosin Aino Aalto, Alvar Aallon ollessa sodan aikana paljon maanpuolustustoimissa ja opetus- sekä työtehtävissä Yhdysvalloissa. Rakennus suunniteltiin opiskelija-asuntolaksi ja on sittemmin muutettu tavalliseksi asuintaloksi.
Kornetintie 18

ASUINTALO, 1948
Strömberg Oy:n insinöörien asuinrakennukseksi suunniteltu talo sijaitsee rinteessä ja on kadun puolelta kaksi- ja pihan puolelta kolmikerroksinen. Sotavuosina rakennettu talo on Aallon tuotannossa varsin arkinen.
Kornetintie 22

VAPAA-AJANRAKENNUS JA SAUNA, 1952
Alvar Aallon Enso-Gutzeitin (nyk. Stora Enso) henkilökunnalle suunnittelema vapaa-ajanrakennus ja rantasauna. Päärakennus on sisustusta myöten säilynyt lähes alkuperäisenä.
Ramsinniementie 24

ASUINTALO, 1952 -55
Alvar Aallon suunnitelmia yksityistaloja on Helsingissä vain kaksi: Aallon perheen Munkkiniemessä sijaitsevan oman talon lisäksi Pitäjänmäessä sijaitsee Aallon Alvi Hirvoselle suunnittelema talo. Alvi Hirvonen oli Aallon pitkäaikainen taksikuski ja arkkitehti vaihtoi suunnittelupalkkionsa taksimatkoihin. Talo on yksityisasunto.
Pitäjänmäki

Hautamuistomerkit Hietaniemen hautausmaalla:

Usko Nyströmin hauta, 1928
Alvar Aallon entiselle opettajalleen suunnittelema hautakivi. Ahto Virtasen hauta Alvar Aallon langon ja kollegan hautakivi. Aallon suunnittelema marmorilaatta pystytettiin vuonna 1937, yli kymmenen vuotta Virtasen kuoleman jälkeen.

Uno Ullbergin hauta
Alvar Aallon kollegallensa Uno Ullbergille vuonna 1944 suunnittelema hautamuistomerkki.

Aino, Alvar ja Elissa Aallon hauta
Alvar Aallon Aino-vaimolleen suunnittelema hautamuistomerkki. Aino Aalto kuoli 1949, samaan hautaan haudattiin myös Alvar Aalto 1976 sekä myöhemmin myös Alvar Aallon toinen vaimo Elissa Aalto.

Lisätietoa opastetuista kierroksista ja Alvar Aallosta löytyy osoitteesta alvaraalto.fi

---------------------------

Lähteet:
Leena Makkonen: Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä (Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto 2009)
Alvar Aalto säätiö

alvaraalto.fi Kuvat: Maija Holma, Alvar Aalto Museo, Finlandia-talo: Rune Snellman, Alvar Aalto Museo, Erottajan paviljonki: Lauri Rotko (Lux Helsinki 2016 / NOWHERE Nathalie Chambart)