Valokuva Helsingin kaupunginorkesteri

Kamarimusiikkia!

Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki
HAM Helsingin taidemuseo Tennispalatsi

Kamarimusiikkia Helsingin taidemuseo HAMissa

Kamarimusiikkia Helsingin taidemuseo HAMissa Klo 16.00 Kaija Saariaho: Oi kuu Jouni Kaipainen: Full Moon Riikka Talvitie: Kuulokulmia Einar Englund: Panorama Magnus Lindberg: Espressione II Ahti Karjalainen: Partita 1 ***** Klo 17.00 Karl Flodin: Gavotte de Mona Lisa Leif Segerstam: Mininoëm Helvi Leiviskä: Meditaatio Esa-Pekka Salonen: Nachtlieder Ernst Mielck: Romanssi Einojuhani Rautavaara: Pelimnannit ***** Klo 18.00 Uuno Klami: Neljä kehtolaulua, osa 2 Sulho Ranta: 4 ranskalaista kehtolaulua, osa 4 Kalervo Tuukkanen: Ehtoolaulu Armas Järnefelt: Kehtolaulu Lauri Ikonen: Muistolaulu Armas Launis: Nocturno Armas Järnefelt: Berceuse Jean Sibelius: Nocturne Jean Sibelius: Musette ***** Suomi viettää kuluvana vuonna sadatta vuottaan itsenäisenä kansakuntana. Helsingin kaupunginorkesterin muusikot kunnioittavat juhlavuotta lokakuussa esittämällä viikon ajan monipuolisesti suomalaista musiikkia orkesterikirjallisuuden ulkopuolelta. Kaikkien aikojen suomalaisimman sävelteoksen titteliä on usein soviteltu Jean Sibeliuksen Finlandialle. Mutta mitä oikeastaan on suomalainen musiikki; missä ovat sen juuret ja millaisista aineksista se on syntynyt? Musiikkia on Suomessa toki sävelletty jo kauan ennen ensimmäistä itsenäisyyspäivää. Musiikki on ollut osaltaan muodostamassa kansallista identiteettiä ja antanut joskus panoksensa kansakunnan itsenäisyystaisteluun. Jean Sibelius sävelsi likimain kakkoskansallislaulun asemaan kohonneen Finlandian alun alkaen osaksi Sanomalehdistön päivien musiikkia. Elettiin vuotta 1899. Vallanpitäjät pyrkivät suitsimaan vapaata suomalaista tiedonvälitystä ja juhlien ohjelma oli peitelty protesti tälle kehitykselle. Musiikin juhlissa muuten esitti tuolloin Helsingin kaupunginorkesteri säveltäjän itsensä johdolla. Me suomalaiset eittämättä pidämme Uudessakaupungissa syntynyttä, joskin sittemmin Tukholmassa uran luonutta Bernhard Henrik Crusellia suomalaisena säveltäjänä. Vaan mitä mahtavat tästä ajatuksesta tuumia ruotsalaiset? Jean Sibeliuksen kenties tunnetuimman sinfonian, toisen sinfonian, materiaali on syntynyt suurelta osin Italian Rapallossa. Musiikin soidessa meidän mielikuvissamme siintää silti todennäköisemmin havupuita kuin ligurialainen oliivilehto. Italialainen kuulija saattaisi tosin ajattella toisinkin. Entä mitä meidän pitäisi ajatella siitä, että maamme kansallislaulun on säveltänyt saksalainen säveltäjä? Onko sittenkin niin, että kaikki Suomen kamaralla sävelletty musiikki on suomalaista? Vai tulisiko säveltäjällä kuitenkin olla Suomen passi - tai ainakin pysyvä oleskelulupa? Entä kuinka paljon musiikissa sopii olla kansainvälisiä vaikutteita, jotta se vielä täyttää avainlipputunnuksen kriteerit? Mikä tekee Toivo Kärjen tangosta suomalaisen tangon? Kamarimusiikkiviikon ohjelma pyrkii ¬- jollei varsin vastaamaan kysymykseen musiikin suomalaisuudesta, ainakin tarjoamaan aiheeseen erilaisia kuulokulmia. Kokemus suomalaisuudesta syntyy lopulta kuulijan korvassa. Tämä viikko on Helsingin kaupunginorkesterin muusikoiden lahja satavuotiaalle Suomelle! Erkki Suomalainen
Sulje