Julkiset veistokset: Piknikpaikkoja taiteen äärellä

Bjarne Lönnroos: Rakkauden temppeli, 2003

Nikki Bell, Ben Langlands: Fifty Cities, 1999

Kagaalin muistokivi sijaitsee Aino Acktén huvilan lähellä Tullisaaressa. 

Eero Eerikäinen, Oskari Jauhiainen: Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki, 1968

Aimo Tukiainen: Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki, 1968

Denise Ziegler: Konsertto Laaksolle

Eila Hiltunen: Sibelius-monumentti, 1967

Laila Pullinen: Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki, 1971

Kalle Hamm: Teetä kahdelle, 2004

Pekka Jylhä: Olen itä olen länsi, 1999

Vanha Kauppahalli

Nähtävyys ja kohde

Kauppatori

Hietalahden kauppahalli

Hietalahdentori

Ostokset

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniementori

Roobertin Herkku

Levain Merikortteli

Ravintola

Kanniston Leipomo Hakaniemi

Kahvila

Herkkuja eväskoriin

Helsingin keskustan oivalliset piknikpuistot

Rakastettu Esplanadi, lempinimeltään Espa, on Suomen kuuluisin puisto ja Helsingin vihreä sydän, jonne tullaan näyttäytymään, oleilemaan, kuulemaan musiikkia, katsomaan esityksiä ja nauttimaan piknikistä. Puiston paikan hahmotteli Helsingin pääarkkitehti Carl Ludvig Engel. Puisto on muotokieleltään arkkitehtonista tyyliä suorine puukujanteineen ja istutuksineen. Puistoa molemmin puolin reunustavat lehmusrivistöt muodostavat salimaisen tilan.

Puiston Kauppatorin puoleisessa päädyssä sijaitsee yksi Helsingin historiallista ravintoloista, Ravintola Kappeli, joka valmistui 1867. Sen on suunnitellut arkkitehti Hampus Dahlström (1829-1882). Kappelin vastapäätä sijaitsee 1930-luvulla rakennettu Espan lava, jossa on tarjolla musiikkia pääsääntöisesti vapusta elokuun loppuun. Lavan molemmin puolin on kaksi vesiallasta ja niitä koristavat, Viktor Janssonin (1886-1958) suunnittelemat, viehättävät patsaat. Ensimmäinen on nimeltään "Aallottaria" jossa kaksi merenneitoa kisailee kalojen kanssa. Toinen patsas on nimeltään "Hei vaan" ja siinä pieni poika leikkii kalan kanssa.

Keskellä puistoa sijaitsee kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838-1920) veistämä, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) patsas, joka oli ensimmäinen julkinen muistomerkki Helsingissä.

Patsaan lähistöllä sijaitsevat myös puiston neljä historiallista kioskia. Eteläesplanadin puoleiset kioskit ovat puurakenteisia, nikkarityylisiä, koristeellisia kioskeja vuosilta 1893 ja 1909. Pohjoisesplanadin puoleiset, niin sanotut lankarullakioskit, ovat puhdasta funkistyyliä.

Puiston Mannerheimintien puoleista päätyä hallitsee ravintola Teatteri ja Svenska Teatern. Vanhojen puiden varjossa ovat myös kahden merkkimiehen muistomerkit, satusetä Zacharias Topeliuksen (1818-1898) muistomerkki sekä viistosti Topeliuksen takana suomalaisen lyriikan rakastetun klassikon Eino Leinon (1878-1926) patsas.

1. Esplanadin puisto

Vanha kirkkopuisto on keskustan suosituimpia oleskelupuistoja. Lempinimensä Ruttopuisto se sai 60-luvun nuorisolta ja lempinimi on käytössä vieläkin, vaikka ruttoon kuolleet olikin haudattu Vanhan kirkkopuiston viereen. Hautapaadet puistossa muistuttavat alueen hautausmaahistoriasta. Alueen hautausmaat saivat aikanaan väistyä kasvavan kaupungin tieltä. Nyt puisto on suosittu ajanviettopaikka, kuten keskustan muutkin puistot. Siellä järjestetään myös pienimuotoisia tapahtumia. Puistossa sijaitseva Vanhakirkko on Helsingin toiseksi vanhin kirkko.

2. Vanha kirkkopuisto - Ruttopuisto

Sinebrychoffin puisto, Koffin puisto tai kotoisasti Koffari, on Punavuoren suosituin puisto. Tämän alkujaan yksityisen puutarhan perusti venäläissyntyinen liikemies Nikolai Sinebrychoff (1786-1848). Sinebrychoff perusti aikanaan panimon Hietalahteen. Panimon ja talonsa viereen Nikolai antoi rakentaa geometrisen puutarhan. Pääosin puisto on saanut nykyisen asunsa 1960-luvun lopulla Mallaskadun tunnelin rakentamisen sekä 1980-luvun alkupuolen muutostöiden yhteydessä. Puisto rajautuu ympäröiviin tontteihin ja on tärkeä viherkeidas tiiviisti rakennetussa keskustassa.

Nykyään puistossa on mm. leikkipuisto, yleinen käymälä sekä kahvila.

3. Sinebrychoffin puisto

Töölönlahden puistoalue alkaa Helsingin sydämestä ja lahden ympäri kulkee suosittu kävelyreitti. Linnunlaulun vanhat puuhuvilat kertovat kaupungin rakennusperinteestä ja Sinisen huvilan idyllisestä kesäkahvilasta (Linnunlauluntie 11) avautuu kaunis näkymä Töölönlahden yli. Töölönlahden eteläiseen päätyyn on viime vuosina kehittynyt uusi kulttuurin ja kaupunkitapahtumien keidas, Töölönlahden puisto.

4. Töölönlahti

Suurlähetystöjen ja huviloiden Kaivopuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistoista. 1800-luvulla puistossa oli kuuluisa kylpylä. Sekä oman maan säätyläiset että ulkomaiset kylpylävieraat pitivät Kaivopuistoa kohtaamis- ja huvittelupaikkanaan. 1800-luvun lopulla puisto muuttui herraskaisesta ylellisyyspuistosta suosituksi kansanpuistoksi. 

Kaivopuisto on helsinkiläisten perinteisin ulkoilu- ja virkistysalue. Meren läheisyys, kalliot, vaihteleva maasto ja laajat nurmialueet tarjoavat mahdollisuuksia oleiluun ja monenlaisiin harrastuksiin. Talvisin, lumitilanteen niin salliessa, on Kaivopuiston loivat rinteet suosittuja mäenlaskijoiden keskuudessa.

Puistossa on muun muassa lasten leikkipaikka, koira-aitaus ja shakinpelaajien paikka. Kaivopuiston korkeimmalla kohdalla sijaitsee Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tähtitorni. Kaivopuiston edustalta lähtevät myös yhteysveneet läheisiin saariin: Särkälle, Harakkaan ja Uunisaareen. Rannasta ja lähisaarista löytyy useita kahviloita ja ravintoloita.

5. Kaivopuisto

Tähtitorninvuori (tai Tähtitorninmäki) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä. Mäki on suurimmaksi osaksi puistoa, mutta siellä sijaitsee myös muutamia rakennuksia kuten esim. vuonna 1834 valmistunut Helsingin Observatorio.

Tähtitorninvuoren puisto tunnetaan monilajisesta ja mielenkiintoisesta kasvistostaan. Vaikka kasvivalikoima on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, on puisto edelleenkin lajistoltaan runsas. Puistossa on lähes 100 puu- ja pensaslajiketta sekä runsaasti perennoja.

6. Tähtitorninvuori

Kaisaniemen puisto on Helsingin vanhin alun perin julkiseen käyttöön perustettu kaupunkipuisto vuodelta 1812. Se on saanut nimensä Kaisaniemen ravintolan emännöitsijän Catharina (Kajsa) Wahllundin (1772-1843) mukaan. Puistossa järjestetään ulkoilmakonsertteja ja festivaaleja ja se sopii liikunnallisiinkin harrastuksiin. Puiston kupeessa sijaitsee Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha.

7. Kaisaniemen puisto

Tarkennettu haku

Tämä on opas taiteelliseen eväsretkeen. Samalla kun hellit itseäsi piknikillä, pidäthän huolta myös veistoksista ja niiden ympäristöstä....

Julkiset veistokset: Piknikpaikkoja taiteen äärellä | My Helsinki