Eeti Piiroinen: Renerving

Olin kauhuissani valmistautuessani ensimmäiseen yksityisnäyttelyyni. Tunnistin tämän reaktion keholleni tavanomaiseksi stressaavassa tilanteessa ollessani. Tarkkailin kuinka kauhistuneisuus sai kognitiiviset taitoni katoamaan, kuinka se teki ajattelemisesta ja työskentelystä mahdotonta. Sitten pohdin, miten ahdistuksen ja pelon lamauttama taiteilija saattaisi menetellä tällaisessa tilanteessa.

Eräs tapa, miten ahdistuksen ja pelon lamauttama taiteilija saattaisi menetellä, olisi alkaa suhtautua siihen pelkoon ja ahdistukseen temaattisina lähtöinä taiteelliselle työskentelylle. Hän saattaisi inspiroitua siitä, minkälaisista taideteoksista hänen ahdistuksensa ja pelkonsa olisivat kiinnostuneet. Hän saattaisi pyrkiä luomaan sellaisia muotoja ja tekstuureja, jotka kutsuvat koskemaan, ja joilla voi olla maadoittava vaikutus. Hän saattaisi valmistaa töitä, jotka luontaisesti houkuttelevat esiin hänen uteliaisuutensa ja leikillisyytensä; tunteet, jotka joskus voivat syrjäyttää pelon. Hän saattaisi tehdä teoksia siitä, kuinka ystävystyä ahdistuksen ja pelon kanssa niin, että ne alkaisivat vaikuttaa enemmän monimutkaisilta mutta kehittyviltä ystävyyssuhteilta, ja vähemmän sellaisilta painajaisilta, joissa on loputtomia jahtauskohtauksia leväisissä vesistöissä, ja joista herätään kauhistuksissa ja hikisinä. Hän saattaisi yrittää löytää työskentelytapoja, jotka ovat mahdollisia aivosumuillessa ahdistuksessa. Hän saattaisi päivittäin neuvotella aivojensa kanssa, mikä on kunakin päivänä mahdollista.

Ensimmäisessä tilassa on monia veistoksellisia töitä. Keramiikkaa, lasitekemiaa, tekstiilitaidetta, puunveistoa ja sementtivalua yhdistelevät teokset ovat saaneet alkunsa uteliaisuuden, huumorin, nautinnon ja vapauden fiilistelystä. Toisessa tilassa on yksi isompi veistos, kaksi seinälle ripustettua työtä ja videoteos. Video on projisoitu seinälle, ja sen äänet tulevat kuulokkeista. Teosta voi katsoa sitä varta vasten valmistetuilla istuimilla. Videon teksti on saatavissa myös tekstimuodossa.

Käytän hermostoa työkaluna, jolla pyrin karistamaan sen moralisoivan ja arvottavan katseen (Gaze)[1], jota meidät on ehdollistettu käyttämään yrittäessämme hahmottaa ja ymmärtää kehojamme. Minusta tuntuu, että usein me emme tiedä miten suhtautua kehojemme reaktiivisuuteen. Ympäristömme eivät ohjaa tai kannusta meitä tutustumaan hermostojemme yksilöllisiin tarpeisiin ja piirteisiin. Jos jossain kohden saamme tilaa siihen, voi tutustuminen tuntua ihmeelliseltä, vapauttavalta.

***

Saavutettavuus: Näyttelytilan ensimmäisessä huoneessa on melko kirkkaat valot, toisen huoneen ensimmäisessä päädyssä valot ovat vähemmän kirkkaat, ja toisessa päädyssä vielä hämärämmät. Tekstit ovat mustat vaaleilla taustoilla, istumista varten on penkkejä kummassakin huoneessa, ja teosten välillä on minimissään 140 cm leveät kulkuväylät. Joissakin töissä on kirjoitusta; nämä tekstit ovat nähtävissä myös paperilla. Videoteoksen puhekieli on englanti ja se on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Videon ääniraita tulee kuulokkeista ja se on saatavilla myös tekstinä. Näyttelyssä ei ole muita ääniä. Näyttelyssä on kaksi teksturoitua pintaa, jotka voivat mahdollisesti aktivoida trypofobiaa. Näyttelyssä ei ole saatavilla kuvailutulkkausta. Näyttelyyn liittyviä tekstejä ei ole saatavilla pistekirjoituksena.

Sisältötiedot/sisältövaroitukset näyttelyä varten ovat tämän linkin takana.

Eeti Piiroinen on transsukupuolinen ja non-binary taiteilija, kirjoittaja ja esiintyjä. Hänen työnsä käsittelevät kehollisuutta ja nautintoa sekä transtulevaisuuksia. Hän on kiinnostunut pyrkimyksistä rakentaa hetkiä ja tiloja, jotka tuntuvat inklusiivisemmilta marginalisoiduille kehoille ja kokemuksille. Tällä hetkellä Piiroinen opiskelee veistoa Kuvataideakatemiassa. Hän lähestyy materiaaleja ja objekteja kehollisen empatian kautta ja pysyen avoinna niiden ehdotuksille ja toimijuudelle. Vuonna 2020 Piiroinen vietti vaihtolukukautensa Teatterikorkeakoulun Tanssitaiteen osastolla. Hän oli osa taiteilijatyöryhmää, joka valmisti monilajillista ja binääritöntä esihistoriaamme juhlivan esityksen Deep Time Trans, joka sai ensi-iltansa Baltic Circle -festivaalilla 2021. Eeti Piiroinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Renerving (Uomittaminen) on Piiroisen ensimmäinen yksityisnäyttely.

Näyttelyä on tukenut Greta och Alfred Runebergs Stiftelse.

[1] Kriittisessä teoriassa, sosiologiassa, ja psykoanalyysissä, katse [the Gaze], filosofisessa ja figuratiivisessa mielessä, on yksilön tietoisuus ja käsitys muista yksilöistä, muista ryhmistä, ja itsestä. (Wikipedia, käännetty englannista)