Laura Kuusinen: Verkon vangit – Maalauksia digitaalisista ilmiöistä

Kaikukatu 4, Helsinki, 00530 Helsinki
Caisa

Laura Kuusinen pohtii maalaustensa kautta lasten suhdetta digitaalisuuteen. Miten sosiaalinen media vaikuttaa minäkuvan muodostumiseen?

Laura Kuusinen pohtii maalaustensa kautta lasten suhdetta digitaalisuuteen. Miten sosiaalinen media vaikuttaa minäkuvan muodostumiseen?

Näyttelyn kuvailuopastus:
la 11.12. klo 15.00–16.00
Näyttelyn viittomakielinen opastus:
la 4.12. klo 10.00–11.00

Istun metrossa, mutta en ole siellä. Olen välitilassa, kuten kaikki muutkin. Joku katsoo videoita, toinen lisää päivityksiä ja kolmas vastailee tekstiviesteihin.

Moni nuoria, osa lapsia – jokainen kumartuneena käteen liimautunutta kännykkäänsä kohti. Näyttää, kuin heillä kaikilla olisi yksi ylipitkä raaja, ja että heidän niskastaan taittuneet ruumiinsa olisivat palautuneet takaisin ihmisapinan muotoon.

Missä he oikeasti ovat? Sosiaalinen media on lapsille tärkeä yhteydenpitokanava, mutta se tarjoaa myös epärealistisia kauneuskäsitteitä, vääristyneitä seksuaalisuuden tavoitteita, sosiaalista torjuntaa ja häirintää.

Lapsella identiteetti ja minäkuva ovat vasta muodostumassa; iho on vielä vereslihalla ja saadut vaikutteet uppoavat siihen valikoimatta. Miten rakentuu oma terve kehonkuva, itsetunto ja seksuaalinen identiteetti tämän hämmentävän verkon keskellä?

Kieli: suomi, englanti, ruotsi

Kaikenikäisille.

Teeman taustaa

Näyttelyn ajatus syntyi metrossa. Bluetooth-kuulokkeistani loppui akku, enkä voinut kuunnella musiikkia, joten seurasin ihmisiä. He joko istuivat tai seisoivat - jokainen kumartuneena kännykkäänsä kohti. Näytti, kuin meillä kaikilla olisi yksi ylipitkä raaja, ja että meidän niskasta taittuneet ruumiimme olisivat palautuneet takaisin ihmisapinan muotoon.

Näky oli häkellyttävä. Tajusin samalla, että vaikka me olimme metrossa, niin emme olleet siellä. Olimme välitilassa, somessa. Joku katsoi videoita, toinen lisäsi päivityksiä ja kolmas vastaili tekstiviesteihin. Moni nuoria, osa lapsia.

Mieleeni tuli kysymys; mitä nuoret ihmiset näkevät, kuulevat ja kokevat somessa; ja mikä siitä on vahingollista? Inhotti ajatella, millaisilla raadollisilla ulkonäköpaineilla, epärealistisilla sosiaalisilla vaatimuksilla tai odotuksilla heitä kiusataan.

Mietin siskonlapsia, kummityttöjä, naapurinpoikia, nuoria, joilla ei ole vielä ihoa suojanaan. Tunsin syvää ahdistusta ja silmitöntä, hiljaista raivoa.

Eettisyys somessa - Kolme viisasta apinaa

Kolme viisasta apinaa kuuluu ikivanhaan kiinalaiseen perinteeseen. Siihen liittyy sananlasku: älä näe pahaa, älä kuule pahaa, älä puhu pahaa.

Sananlaskun merkityksestä on olemassa useita erilaisia tulkintoja, mutta alkuperäinen niistä viittaa opetukseen, että pitäisi ajatella, puhua ja tehdä vain hyvää. Kolme apinaa esiintyy usein kuvanveistossa ja keramiikkataiteessa; yksi peittää silmänsä, toinen korvansa ja kolmas suunsa.

Legenda kolmesta viisaasta apinasta on peräisin kiinalaisesta mytologiasta.  Sen päähenkilöinä ovat kolme apinaa, Kikazaru, Mizaru ja Iwazaru.

Jumalat lähettivät nämä kolme olentoa tarkkailijoiksi ja viestintuojiksi. Ne luotiin todistamaan ihmisten hyvyyttä ja pahuutta, ja raportoimaan siitä jumalille.

Kolmen viisaan apinan tarinan voisi tiivistää siten, että meidän pitäisi olla varovaisia siinä, mitä sanomme, viisaita siinä, mitä kuuntelemme ja ymmärtäviä siinä mitä katsomme.

Neljäs apina

Joissakin tarinoissa esiintyy myös neljäs apina Shizaru, joka peittää kädellä sukuelimensä. Sen elämänohje on: älä suostu tekemään pahaa. Sen sanoman voi tulkita niin, että seksuaalisuutta ei pidä hyväksikäyttää, vääristää tai käyttää pahaan.

Jatkoa

Käsittelin asiaa viimeisimmässä näyttelyssäni ”Älä silmä pieni katso”, liitteenä olevat kuvat ovat tästä Töölön kirjastossa pidetyssä näyttelystä. Koska kyse on hyvyydestä ja pahuudesta, aiheina ovat myös viisaat apinat kiinalaisesta mytologiasta.

Teema kiinnostaa minua ja pyrin jatkamaan aiheen parissa. Tarkoitukseni on analysoida somen aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä vahinkoa, ehkä myös hyviä puolia.

Sulje