Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880–2020

Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki
HAM Helsingin taidemuseo Tennispalatsi

Voiko tanssin vangita taideteokseen? Miten liikkuvan ruumiin tai hetken voi pysäyttää maalauk…

Voiko tanssin vangita taideteokseen? Miten liikkuvan ruumiin tai hetken voi pysäyttää maalauksessa? Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880–2020 -näyttely etsii vastauksia näihin kysymyksiin 50 taiteilijan ja yli 140 teoksen voimin.

Tennispalatsin kaarihallit täyttyvät teoksista, joissa esiin piirtyvä tanssi kuvastaa niin elämänvoimaa, iloa ja kiihkoa kuin hiljaisuutta, surua ja haurauttakin. Näyttelyn teokset näyttävät sen, kuinka ruumiimme on samaan aikaa vitaalinen, täynnä elämää ja virtausta, mutta myös väsyvä, sairastuva ja kuoleva. Monimuotoinen näyttely koostuu herkistä ja hiljaisista ja toisaalta elämää ja räjähtävää energiaa pursuavista maalauksista ja videotaiteesta. Veistosten painava materiaali on pakotettu kevyeen liikkeeseen ja luonnosten keskeneräinen viiva kuljettaa mukanaan virtaavaa liikettä. Valokuvat tuovat esiin modernin tanssin historiallista tarinaa, mutta antavat myös nykypäivän näkökulman tanssijuuteen ja identiteettiin.

Tanssi on tila, jossa samanaikaisesti kuuntelemme, vastaanotamme ja toimimme. Tanssin avulla voimme saada yhteyden toisiimme, muihin lajeihin ja luontoon.

Näyttely on eri aikakauden taiteilijoita yhdistävä kokonaisuus, jossa naisilla on vahva edustus. Suomalaisten kokoelmien helmistä esillä ovat muun muassa Anna Estarriola, Eva Gyldén, Sini Pelkki, Kalervo Palsa, Laila Pullinen, Eino Ruutsalo, Hugo Simberg, Ellen Thesleff ja Venny Soldan-Brofeldt.  Mukaan on myös valittu kansainvälisen taiteen merkkiteoksia muun muassa Edgar Degas’lta ja Louise Bourgeois’lta. Tanssia reflektoiva nykytaide nousee esiin Sonja Jokiniemen kokonaisuutta varten rakentamissa kuvakudoksissa sekä Bárbara Wagnerin & Benjamin de Burcan massiivisessa installaatiossa.

Modernin tanssin luonteeseen kuului oletus, että on olemassa vain yksi todellinen tanssi: jokaisen yksilön oma. Näyttelyn teoksissa konkretisoituu, miten tanssi ja kuvataide ovat innoittaneet ja inspiroineet toisiaan koko pitkän 1900-luvun. Modernin esiinmurtautumisen aikaan 1800–1900-lukujen taitteessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia mullistuksia, kuten kaupungistuminen, uusien teknologioiden ja taidemuotojen kehittyminen, kulttuurin yksilöllistyminen, tieteen edistysaskeleet ja muutokset naisen asemassa. Tanssi ja kuvataide alkoivat käsitellä kriittisesti vallitsevia kulttuurisia käsityksiä ja esimerkiksi modernin tanssin uudistajanaiset Isadora Duncanista Maggie Gripenbergiin vaikuttivat voimakkaasti taiteen kuvastoihin. Viimeisen 150 vuoden aikana kuvataiteen ja tanssin piirissä on pohdittu paljon niin identiteettiä, sukupuolta kuin luokkaa, rotua ja valtaakin.

Näyttelyn ovat kuratoineet taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck ja HAMin näyttelyamanuenssi Arttu Merimaa. Näyttely siirtyy Helsingistä Oulun taidemuseoon syksyllä 2022.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Hanna-Reetta Schreckin ja Saara Karhusen toimittama kirja, Tanssi! Kirjoituksia tanssista ja kuvataiteesta (Teos). Kirja on tiivis osa näyttelyä, mutta toimii myös itsenäisenä lukemistona. Osa sen 10 tanssia eri näkökulmista pohtivasta esseetä syventyy näyttelyn sisältöihin, toisissa taas rikastetaan kokonaisuutta aivan uusista näkökulmista.

Sulje