Kävelykierros: Historiallinen Kruununhaka ja Katajanokka 

Jäänmurtajien postilaatikot

Lighthouse ship Relandersgrund is a delightful floating bar, restaurant and cafe.

Allas Sea Pool

Nähtävyys ja kohde

SkyWheel Helsinki

Flying Cinema Tour Of Helsinki

Kauppatori

Vanha Kauppahalli

Espan lavalla voi nauttia ilmaiskonserteista kesäisin

Muuta koettavaa lähistöllä

Kohteet kartalla

Senaatintorin ympäristö on ainutlaatuinen uusklassinen kokonaisuus. Sitä hallitsee neljä C. L. Engelin (1778-1840) suunnittelemaa rakennusta: Tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Keskellä toria sijaitsee Aleksanteri II:n patsas (1894). 

Tuomiokirkko on kenties koko Suomen kuvatuin ja tunnetuin rakennus. Kaupungin vanhin kivirakennus Sederholmin talo sijaitsee Senaatintorin kaakkoiskulmassa. Talossa toimii nykyään Kaupunginmuseo. Senaatintorin läheisyydessä sijaitsee vilkastunnelmainen Kauppatori ja viihtyisä Esplanadin puisto.

Senaatintorin Ääni kuullaan Senaatintorilla joka päivä klo 17.49. Tietokonemusiikkiteos on eurooppalaisen kellopelin tai iltasoiton moderni versio. Ääniteos on syntynyt Helsingin tuomiokirkon urkuri, säveltäjä Harri Viitasen ja tekniikan tohtori Jyrki Alakuijalan yhteistyönä.

1. Senaatintori

Senaatintorin pohjoislaidassa kohoava Tuomiokirkko on valtiollisten ja akateemisten juhlajumalanpalvelusten näyttämö ja yksi Helsingin suosituimmista matkailunähtävyyksistä. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko on osa Helsingin empirekeskustaa ja maamerkki mereltä saapuville, ja siitä on tullut koko Helsingin symboli. Nikolainkirkon ja Suurkirkon nimeä kantanut nykyinen Helsingin hiippakunnan pääkirkko on valmistunut vuonna 1852.  Kirkon katolla kaupunkia vartioivat kahdentoista apostolin veistokset. 

Kirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) on esillä vaihtuvia näyttelyitä ja konsertteja. Kesäisin toisessa tapulissa on matkamuistomyymälä Cathedral Shop.

2. Helsingin tuomiokirkko

Valtioneuvoston linna sijaitsee Senaatintorin laidalla. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli rakennuksen senaatin käyttöön autonomisen suuriruhtinaskunnan hallintokaupunkiin, josta myöhemmin tuli Suomen pääkaupunki. Senaatintorin puoleinen osa valmistui vuonna 1822.

Valtioneuvoston linnassa työskentelee tänäkin päivänä maan hallitus. Rakennuksessa on tiloja pääministerin johtamalla valtioneuvoston kanslialla ja valtiovarainministeriöllä sekä oikeuskanslerinvirasto.

Valtioneuvoston linna ei ole avoinna yleisölle.

3. Valtioneuvoston linna

Helsingin yliopiston päärakennus on vuonna 1832 valmistunut, Carl Ludvig Engelin suunnittelema empirerakennus Helsingin Senaatintorilla. Rakennus kuuluu Engelin keskeisimpiin töihin ja muodostaa vastaparin Senaatintalolle, nykyiselle Valtioneuvoston linnalle. Päärakennus laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi arkkitehti J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan.

Helsingin yliopistossa on nykyään 11 tiedekuntaa ja lähes 40 000 opiskelijaa neljällä eri kampuksella.

4. Helsingin yliopiston päärakennus

Torikorttelit on uudella elämällä täyttynyt Helsingin historiallinen keskusta. Kantakaupungin vanhimpien rakennusten ja niiden lomassa risteilevien sisäpihojen luoma erityinen tunnelma on houkutellut alueelle kaikkea kiinnostavaa: ravintoloita sekä kahviloita modernista perinteiseen ja pikaisesta pitkään kaavaan, kivijalkaputiikkeja, salakapakan, oman radioaseman, kaupunginmuseon ja lasten museon, elokuvateatterin ja tapahtumasaleja. Kesällä kadut ja sisäpihat ovat täynnä terasseja, ja kaupungintalon sisäpihalta löytyy ainutlaatuinen keidas, maailman pienin keskuspuisto.

5. Torikorttelit

Kino Engel on Sofiankadulla sijaitseva kaksisalinen elokuvateatteri.

6. Kino Engel

Helsingin kaunein ulkoilmateatteri kutsuu samettisiin iltoihin, Senaatintorin äärelle, elävien kuvien lumottavaksi. KesäKino Engel sijaitsee Cafe Engelin sisäpihalla, Aleksanterinkatu 26. Purjekate, lämmityslaitteet ja A-oikeudet. Elokuvissa suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ellei toisin mainita.

7. Kesäkino Engel

Arkkitehti G.T. Chiewitzin uusgoottilainen luomus valmistui vuonna 1862. Vuoden 1863 valtiopäivillä Ritarihuone palveli kaikkien neljän säädyn kokoustilana, koska Säätytaloa ei silloin vielä ollut rakennettu. Myös nykyään Ritarihuone on mitä suurimmassa määrin elävä talo. Suuri osa kalustuksesta ajoittuu samaan aikaan kuin rakennuskin, mikä antaa talolle museaalisia ulottuvuuksia. 

Ritarihuoneen juhlavat tilat ovat vuokrattavissa tilaisuuksiin, jotka kaipaavat ainutlaatuisen ympäristön tarjoamia erikoispuitteita, kuten konsertteihin, seminaareihin sekä yritysten ja yhdistysten edustustilaisuuksiin.

8. Ritarihuone

Presidentinlinnan suunnitelman piirsi Pehr Granstedt 1800-luvun alussa ja rakennus valmistui 1820. Alun perin Presidentinlinna rakennettiin kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi sekä liike- ja varastotiloiksi. Vuonna 1837 talo myytiin Venäjän keisarin Helsingin-residenssiksi jolloin arkkitehti C.L.Engel muokkasi sen soveltuvaksi keisarin käyttöön. 

Rakennus on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921. Itsenäisyyden ajan linna on toiminut sekä tasavallan presidenttien edustustilana että virka-asuntona. Nykyinen presidentin virka-asunto sijaitsee Meilahden Mäntyniemessä. Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslian työ- ja aputilat sekä tasavallan presidentin edustustilat. 

Tutustumiskierroksia Presidentinlinnaan ei toistaiseksi järjestetä.

9. Presidentinlinna

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Päävartio valmistui vuonna 1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen palatsin (nykyinen Presidentinlinna) vartioinnista. 

Nykyään päävartio on Helsingin varuskunnan käytössä.

10. Päävartio

Vuonna 1868 valmistunut Uspenskin katedraali Katajanokalla on Länsi- Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kultakupolinen ja punatiilinen rakennus on yksi näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen historiassa.

11. Uspenskin katedraali

Katajanokanpuiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin piirustusten pohjalta. Elokuussa 2014 puiston nimi muutettiin Tove Janssonin puistoksi, kun taiteilijan syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Aloitteen nimen muutoksesta tekivät Katajanokkaseura ja valtuutettu Anni Sinnemäki. Näkymä puistosta ylös ortodoksiseen Uspenskin katedraalin kullattuihin kupoleihin on varsin komea.

12. Tove Janssonin puisto

Majakkalaiva Relandersgrund sijaitsee Meritullintorin laiturissa. Aluksen terassi on avoinna vapusta lokakuuhun.

Kannelta aukeavat merimaisemat Korkeasaaren suuntaan. Vieressä sijaitsee Uspenskin katedraali, vanhat merimakasiinit, näköetäisyydellä ovat lisäksi Halkolaiturin purjealukset ja Katajanokan jäänsärkijät.

Terassin juomavalikoima on monipuolinen ja tarjolla on pientä suolaista.

13. Majakkalaiva Relandersgrund

Tervasaaressa, joka on suosittu ulkoilualue keskustan kupeessa, sijaitsee mm. ravintola Savu, lasten leikkipaikka, koira-aitaus uimapaikkoineen, Tervasaaren amfiteatteri sekä mattolaituri. 

Tervasaaren pääsee jalan kannasta pitkin Pohjoisrannasta.

14. Tervasaari

Pujahda sisään keltaisesta portista ja tutustu helsinkiläisen pikkuporvariston elämään 1860-luvulla. Ruiskumestarin talo on ollut paikoillaan ainakin vuodesta 1818. Se on kantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puurakennus.

Ruiskumestarin talo on osa Helsingin kaupunginmuseota.

15. Ruiskumestarin talo

Arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo sijaitsee Helsingissä Senaatintorin läheisyydessä vastapäätä Suomen Pankin taloa. Säätytalo rakennettiin vuosina 1888-1890 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi, ja se otettiin käyttöön 1891. Uusrenessanssityylistä arvorakennusta käytetään nykyisin valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon kokouksiin ja edustustilaisuuksiin.

16. Säätytalo

Valtionarkisto, jonka nimi muutettiin 1994 Kansallisarkistoksi, siirtyi vuonna 1890 Senaatin linnasta Rauhankadun ja Snellmaninkadun kulmaan, professori C.G. Nyströmin arkistolle suunnittelemaan rakennukseen. Rakennuksen Snellmaninkadun puoleinen siipirakennus on vuodelta 1928. Vuonna 1972 valmistuneen lisärakennuksen on suunnitellut professori Olof Hansson. Päärakennuksen katonharjan kolmea naishahmoa esittävä veistosryhmä (kuvanveistäjä C.E. Sjöstrand) on otettu Kansallisarkiston sinetin ja tunnuksen kuvaksi. Vanhan tutkijasalin kattomaalaukset ja entisen sisääntulohallin seinädekoraatiot on tehnyt koristemaalari Salomo Wuorio (1890) ja luettelohuoneen suuren seinämaalauksen taitelija Tor Arne (1974). Kansallisarkisto ohjaa valtion keskushallinnon arkistotointa sekä toimii valtakunnallisena keskusvirastona ja toimialansa tutkimus- ja kehittämiskeskuksena.