Helsingin historia pähkinänkuoressa
Varhaishistoriasta moderniin aikaan.
Helsingin seudulla on asuttu jo tuhansia vuosia. Suomen itsenäisyyden ajalla Helsinki on ollut paitsi pääkaupunki, myös maan suurin kaupunki. Helsingin historia kätkee sisäänsä hetkiä sekä kamppailuista että voitoista, aina sotavuosista olympialaisiin. Haluatko lukea lisää Helsingin historiasta? Vieraile historia.hel.fi

Takaisin alkuun
Janoatko faktoja Helsingin historiasta? On aika sukeltaa Helsingin historian pariin! Helsingin seudulla on asuttu jo tuhansia vuosia, ja keskiajasta alkaen alue kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupunki Helsingistä tuli Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550. Vuonna 1808 Venäjä valtasi koko nykyisen Suomen alueen ja teki Helsingistä uuden autonomisen alueen, Suomen suuriruhtinaskunnan, pääkaupungin. Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen melskeissä vuonna 1917. Helsinki on itsenäisyyden ajalla ollut paitsi pääkaupunki, myös Suomen suurin kaupunki.
Meren ja maan rajalla jo tuhansia vuosia
Helsingin varhaishistoria on jännittävää luettavaa. Ruotsi halusi 1500-luvulla luoda Suomenlahden pohjoisrannalle vilkkaan kauppakaupungin vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kilpailijaksi. Helsingin seudun asukkailla oli kuitenkin jo ennestään pitkä merenkulun perinne. Läpi keskiajan alueen talonpojat olivat yhteistyöllä varustaneet laivoja ja vieneet maa- ja metsätaloustuotteitaan saksalaisen kauppaliitto Hansan jäsenkaupunki Tallinnaan. Helsingin pitäjä oli keskiajalla eläväinen maalaiskunta, jonne rakennettiin jopa oman aikansa wau-arkkitehtuuria edustava kivikirkko. Maasta ja merestä oli tätä ennenkin eletty jo pitkään: ensimmäiset asukkaat ilmaantuivat Helsingin seudulle jo noin 7000 vuotta sitten! Lue lisää Helsingin varhaishistoriasta historia.hel.fi.

Itämeren tytär
Helsinki perustettiin käymään kauppaa Itämerellä, niin itään, etelään kuin länteen. Kaupungin alkuperäisen paikan osoittauduttua laivoille liian matalaksiSivu aukeaa uudelle välilehdelle selaimessa. kaupungin keskusta siirrettiin 1600-luvulla nykyiselle paikalleen. Vaikka asukasluku oli 1800-lukuun saakka vain joitakin tuhansia, oli Helsinki kuitenkin tuolloin suurimpia kaupunkeja Suomessa, eikä se koko Ruotsin valtakunnan mittapuullakaan mitattuna ollut mitätön. Erityisesti 1700-luvulla, jolloin rakennettiin mahtava Suomenlinnan linnoitus, Helsinki oli koko valtakunnan tuntema. Lisäksi upeat helsinkiläiset purjelaivat purjehtivat Välimerelle ja jopa Etelä-Amerikkaan saakka.
Uusi pääkaupunki
Venäjän valloitettua Suomen vuonna 1808 osana Napoleonin sotia Helsingistä tehtiin nyt perustetun Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Se suunniteltiin, kuten Pietarikin, arkkitehtuurissa jäljittelemään antiikin aikaa. Helsinkiin siirrettiin myös yliopisto Turusta ja kaupunki kasvoi vauhdilla. 1800-luvun loppupuolella kaupunki teollistui, sinne saatiin myös rautatie, ja sen siellä alkoi liikennöidä raitiovaunu.

Nousee
Helsinki

Sodista rauhaan
Helsinki joutui kokemaan sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan. Osana ensimmäisen maailmansodan aikaa Helsinki oli myös Venäjän vallankumouksen näyttämö. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, mutta ajautui jo tammikuussa 1918 sisällissotaan. Sen aikana Helsinki vallattiin kahdesti: ensin punaisen puolen vallankaappauksessa tammikuussa, sitten Saksan armeijan valtaamana huhtikuussa. Maailmansotien välissä Helsinki pääsi jatkamaan kasvuaan, nyt nuoren itsenäisen tasavallan pääkaupunkina. Antiikin inspiroima Eduskuntatalo, vuoden 1940 kisoja varten rakennettu funktionalistinen Olympiastadion sekä kansallisromanttinen ja keskiaikaa henkivä Kansallismuseo nousivat komistamaan katukuvaa. Toisen maailmansodan aikana Helsinki säästyi valtaukselta, mutta ei pommituksilta.
Kohti nykyaikaa
Kaupunkikuvassa merkittäviä muutoksia oli lähiöiden rakentaminen vuoden 1946 suuren alueliitoksen myötä. Suurin osan helsinkiläisistä asuukin nykyään vanhan, niin sanotun kantakaupungin, ulkopuolella. Vuoden 1952 Olympialaiset nostivat Helsingin kansainvälisesti tunnetuksi. Kylmän sodan aikaan Helsinki toimi merkittävänä suurvaltasuhteiden liennytyksen näyttämönä kun se isännöi vuoden 1975 ETYK-kokousta.
Metro ja lähijunaverkosto ovat 1980-luvulta alkaen muuttaneet aiemmin vain busseihin ja raitiovaunuihin perustuvan julkisen liikenteen, ja Helsingissä käydäänkin töissä koko Uudenmaan maakunnan alueelta ja kauempaakin. 2000-luvulla Helsingistä on muodostunut elinvoimainen, nopeasti kasvava ja trendikäs kaupunki, joka vetää puoleensa niin opiskelijoita, työikäisiä kuin lapsiperheitä. Helsingissä yhdistyvät suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja kansainvälisyys. Merellinen, monikulttuurinen ja start-up-henkinen pääkaupunki on ansaitusti ollut myös Euroopan kulttuuripääkaupunki (2000) sekä maailman designpääkaupunki (2012).