Helsingin kiehtovimmat puut
Helsingin vanhimmat puut ovat aloittaneet kasvunsa jo sata vuotta ennen kuin kaupungista tuli Suomen pääkaupunki. Moniin niistä liittyy kiinnostavia tarinoita, kansanuskomuksia ja historiallisia merkintöjä. Helsingissä kasvaa myös useita lajinsa suurimpia yksilöitä koko Suomessa. Kokosimme seitsemän puuta, jotka kannattaa nähdä Helsingissä vieraillessa.
Mitä puut kertovat?
Kuninkaan istuttama tammi
Kuninkaantammenpuisto on saanut nimensä kauniista, suojellusta tammesta. Tarinan mukaan Ruotsin kuningas Kustaa III istutti tammen itse 1700-luvun lopulla. Syy istutukselle ei ole tiedossa, mutta puu on säilynyt vuosisatojen ajan ja seisoo yhä arvokkaana vanhan kulkureitin varrella.
Missä? Kuninkaantammenpuisto, Pitkäkosken läheisyydessä Vantaanjoen varrella
Suomen kaunein päärynäpuu
Herttoniemen kartanon puistossa kasvaa mahdollisesti Suomen kaunein päärynäpuu. Kartanon puutarhoissa oli aikoinaan runsaasti marjapensaita ja hedelmäpuita, mutta vain tämä päärynäpuu on säilynyt. 1800-luvulla istutettu puu on kasvanut vaikuttaviin mittoihin: rungon ympärysmitta on 277 senttimetriä ja korkeus yli 15 metriä. Latvan päärynöitä ei ole kovinkaan helppo poimia. Puusta on vuosien varrella katkennut yksi kolmesta päähaarasta, muuten mitat olisivat vieläkin suuremmat.
Missä? Herttoniemen kartano, päärakennuksen kaakkoispuolella olevassa puistossa
Uhrimänty Laajasalossa
Laajasalon ostoskeskuksen takana, betonisten rakenteiden keskellä, seisoo yksinäinen mänty pienellä aukiolla. Puu on huomattavasti vanhempi kuin ympäröivä rakennettu ympäristö, eikä se ole mikä tahansa mänty. Paikallisen perimätiedon mukaan se oli aikoinaan paikalla seisseen talon haltiapuu. Haltiapuita ei kaadettu, vaan niitä suojeltiin ja niille tehtiin uhreja, jotta ne pysyisivät elinvoimaisina. Uhrikäytännöt vaihtelivat alueittain, eikä juuri tämän puun rituaaleista ole tarkempaa tietoa. Kenties lahjoja jätettiin kaarnan rakoihin tai puun juurille.
Missä? Laajasalon ostoskeskus, K-marketin takana
Eiran tyrni
Tyrni kasvaa yleensä pensaana ja tunnetaan vitamiinipitoisista marjoistaan. Eiran rannassa kasvava tyrni on poikkeuksellinen, sillä se kasvaa puumaisena ja on lajinsa jättiläinen. Tavallisesti tyrnit jäävät noin kahden metrin korkuisiksi, mutta tämä yksilö on kasvanut seitsemänmetriseksi, ja rungon ympärysmitta on yli metrin. Alun perin tyrni kasvoi pystyasennossa, mutta iän myötä se on painunut lähes vaakasuoraan merta kohti.
Missä? Eira, Merisatamanranta, vastapäätä Sirpalesaarta
Helsingin korkein mänty
Laajasalossa kasvaa useita Helsingin vaikuttavimpia puita, joukossaan todennäköisesti kaupungin korkein mänty. Se sijaitsee Vartiosaaren laiturille johtavan tien varrella, kuusiryhmittymän keskellä, paikassa jossa ei heti odottaisi näkevänsä näin kookasta puuta kaupunkimetsässä. Vuonna 2003 puun ympärysmitta oli 365 senttimetriä ja korkeus 28 metriä.
Missä? Laajasalo, Reposalmentien varrella rannassa, juuri ennen Vartiosaaren laituria
Tullisaaren lehmus
Lehmusta arvostetaan sen jykevän olemuksen ja sydämenmuotoisten lehtien vuoksi, mutta Tullisaaren puistossa kasvava lehmus on poikkeus jopa tässä joukossa. Se on Suomen virallinen ennätyspuu. Rungon sisus on ajan ja sään muovaamana ontto, ja ontelosta voi katsoa rungon läpi. Tästä huolimatta puu elää ja kasvaa edelleen. Sen koko ja sitkeys ovat nostaneet sen legendaariseen asemaan suomalaisten puiden joukossa.
Missä? Tullisaaren puisto, Laajasalo
Helsingin paksuin puu
Talin kartanon vanhan tammen rungon ympärysmitta oli vuonna 1957 jo 440 senttimetriä. Vuoteen 2013 mennessä se oli kasvanut 616 senttimetriin, mikä tekee siitä Helsingin paksuimman yksirunkoisen puun. Korkeutta tammella on 22 metriä. Ei ole ihme, että tammea pidettiin muinaisessa Pohjolassa ukkosenjumalan puuna. Helsingin erikoisin tammi kasvaa Kaisaniemen puistossa ravintolarakennuksen läpi, mutta kooltaan se häviää selvästi Talin tammelle. Kaikkein paksuin puu Helsingissä on kuitenkin monirunkoinen mustaleppä Tuurholman puistossa, jonka ympärysmitta on peräti 703 senttimetriä.
Missä? Talin kartano, golfkentän klubitalon takana
Lähteet: Kristin Lauharo, Green Hearts -verkkosivusto, Helsingin kaupunki, Metsämiesten säätiö
