Aalto Works. Arkkitehtuuria, joka toimii ihmisten hyväksi.
Kolmetoista Aalto -rakennusta on ehdolla Unescon maailmanperintökohteiksi. Niistä viisi sijaitsee Helsingissä. Rakennukset on kaikki suunniteltu saman ajatuksen pohjalta: Arkkitehtuurin tulisi palvella yleistä hyvää, ihmisyyttä.
Kuinka se tehdään? Käy itse katsomassa! Rakennukset puhuvat puolestaan.
Modernia arkkitehtuuria, ihmisen mittakaavassa
Aalto -arkkitehtuurissa on oma ainutlaatuinen tuntunsa: Siinä missä suuri osa kansainvälisestä modernismista oli viileää ja abstraktia, Aallon arkkitehtitoimisto jätti tilaa lämpimälle tunnelmalle, valolle, ihmisille ja arjelle. Näin se oli mukana muovaamassa suomalaista hyvinvointivaltiota ja vaikutti moderniin arkkitehtuuriin maailmanlaajuisesti.
Heinäkuussa 2026 Unescon maailmanperintökomitea päättää, lisätäänkö Aalto Works -kokonaisuus luetteloon. Aallon nimellä on tässä yhteydessä erityistä painoarvoa. Yhdeksi kohteeksi nimettyyn kokonaisuuteen sisältyy kolmetoista Alvar Aallon ja hänen arkkitehtivaimojensa Aino Aallon ja Elissa Aallon suunnittelemaa rakennusta. Viisi niistä sijaitsee Helsingissä. Jos nimitys hyväksytään, Suomi saa kahdeksannen maailmanperintökohteensa ja moderni suomalainen arkkitehtuuri ensimmäisensä.
Esitystä voi ajatella ikään kuin Oscar-ehdokkuutena tai ennemmikin Pritzker-palkintona (kyse on kuitenkin arkkitehtuurista!) Jos nimitys hyväksytään, Aalto Works liittyy Le Corbusierin ja Frank Lloyd Wrightin töiden joukkoon maailmanperintöluettelossa.
Voit bongata kaikki viisi Helsingin kohdetta Aalto-teemaisella raitiovaunukierroksellamme.
1) Alvar Aallon kotitalo (1936)
Mitä? Asunto ja ateljee ovat pysyneet suurelta osin muuttumattomina siitä lähtien, kun Aallot asuivat ja työskentelivät täällä. Kadulle päin oleva julkisivu on tarkoituksellisen eleetön ja sulkeutunut. Etuovessa ei ole kahvaa. Sisällä huoneet sijoittuvat useille eri tasoille, ja ne ovat täynnä alkuperäisiä huonekaluja ja esineitä.
UNESCO-perustelut: Paikka, jossa ideoita testattiin ennen niiden julkistamista. Tilan käyttö, materiaalit, huonekalut – kaikki kehitettiin ensin täällä.
Tositarina: Yläkerran kylpyhuoneen pesualtaat ovat samaa mallia kuin niin ikään Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvassa Paimion parantolassa. Matalat, pyöreät altaat on suunniteltu niin, ettei tuberkuloosipotilaiden tarvitsisi kumartua.
2) Alvar Aallon ateljee (1955, laajennettu 1963)
Mikä? Ateljee ja arkkitehtitoimisto, jossa useat 1900-luvun vaikutusvaltaisimmat arkkitehtoniset teokset saivat alkunsa. Rakennettu luonnonvaloa ja avoimia tiloja hyödyntäen, suunniteltu nimenomaan työn tekemistä varten. Vielä nykyäänkin aktiivisessa käytössä.
UNESCO-perustelut: Kooltaan vaatimaton, vaikutuksiltaan kansainvälinen. Ateljee oli tukikohta, josta Aallon arkkitehtuuri levisi maailmalle.
Tositarina: Aallon aikakauden henkilökunta kutsui paikkaa Paratiisilaaksoksi. Lounas oli aina tarkalleen kello 11, ja sen alkamisesta ilmoitettiin sveitsiläisellä lehmänkellolla, jonka Aallot olivat tuoneet mukanaan vaellusmatkalta.
3) Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956)
Mitä? Ei yksi rakennus, vaan useita toisiinsa kytkeytyneitä, sisäpihan ympärille järjestäytyneenä. Yli 800 työntekijälle rakennettu kaupunki kaupungin sisällä. Toimii edelleen tänäkin päivänä.
UNESCO-perustelut: Suomen hyvinvointivaltio tarvitsi rakennuksia, joita ihmiset voisivat todella käyttää. Julkishallinto sai päivänvaloa, sisäpihoja ja inhimillisen mittakaavan. Ensin kansalainen, sitten instituutio.
Tositarina: Aino ja Alvar Aalto nimesivät voittaneen kilpailuehdotuksensa ”Forum redivivum” – “uudestisyntynyt foorumi”, eläkelaitos, jossa on roomalaisen toriaukion tunnelmaa.
4) Kulttuuritalo (1958)
Mitä? Kulttuuria kansalle. Kansan rakentamana. Kirjaimellisesti. Usean vasemmistolaisen järjestön yhteishanke on pitkälti talkoovoimin rakennettu. Julkisivu on mittatilaustyönä valmistettua tiiltä ja kuparia. Tuulettimen muotoinen katsomo osaa yhä vangita yleisön huomion. Myös Queen on esiintynyt täällä.
UNESCO-perustelut: Jos Finlandia-talo kertoo valtion tarinaa, Kulttuuritalo kertoo kansan tarinaa. Vapaaehtoisten rakentama, väkijoukkojen käyttämä, vetää yhä ihmisiä puoleensa.
Tositarina: Pihalla on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssinen suihkulähde. Osuvasti nimetty monumentaalinen ”Rakentajan käsi” pitelee hyppysissään rakennuksen pienoismallia.
5) Finlandia-talo (1971, laajennettu 1975)
Mitä? Konsertteja, tapahtumia, historiallisia hetkiä. Kaikki Töölönlahden rannalla. Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelema talo on kokonaisvaltainen teos monumentaalisesta marmorijulkisivusta aina valaistukseen, ovenkahvoihin ja tuoleihin asti.
UNESCO-perustelut: Konserttisali, josta tuli maailmanhistorian näyttämö. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirja allekirjoitettiin talossa elokuussa 1975. Finlandia-talossa kulttuuri, politiikka ja suomalainen identiteetti lyövät kättä saman katon alla.
Tositarina: Valkoisen marmorijulkisivun inspiraationa olivat Venetsian palatsit sekä Italian ja Kreikan antiikin arkkitehtuuri. Ei jäätyvä Töölönlahti, vaikka talvella saattaa sekin käydä mielessä.
”Aalto Works -ehdokkuus on osoitus inhimillisen arkkitehtuurin tärkeydestä ja sen merkityksestä kestävän ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa meille kaikille.”
– Alvar Aalto -säätiö