Löydä Aallon Helsinki ratikalla – 7 pysähdyksen taktiikalla!
Jo yli sata vuotta helsinkiläisiä kuljettanut raitiovaunu numero 4 ei ole mikä tahansa kulkupeli, vaan spontaani arkkitehtuurikierros kaupungin läpi. Katajanokan pastellin sävyisistä kortteleista aina vehreään Munkkiniemeen kulkeva nelonen vie sinut suoraan Alvar Aallon merkittävimpien kohteiden luo. Hyppää siis kyytiin, tämä reitti suunnittelee käytännössä itse itsensä!
Harvat arkkitehdit ovat saaneet nimensä sekä maljakkoon että konserttisaliin. Alvar Aalto onnistui molemmissa. Suomen modernismin isä suunnitteli kaikkea: Taivutetusta puusta valmistetuista jakkaroista aaltoileviin lasiesineisiin ja valaisimista suuriin julkisiin rakennuksiin, joille tunnuksenomaista on inhimillinen lämpö.
Helsingissä pääset kokemaan useat Aallon merkittävimmistä luomuksista “livenä”. Ehdottomasti vaivan arvoista ja mahdollisuus, johon täällä käydessä kannattaa tarttua! Kaiken lisäksi nelosella kulkiessa siitä ei ole vaivaa sen vertaakaan: Ratikka on yksi sujuvimmista tavoista liikkua Helsingissä.
Aloita ajamalla nelosella merenrantaan Munkkiniemeen. Kolme ensimmäistä Aalto -kohdetta löytyvät lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Samalla voit pistäytyä uimaan tai kahville Café Torpanrantaan.
Pysäkki 1: Alvar Aallon ateljee
Raitiovaunupysäkki: Saunalahdentie
Vuonna 1955 valmistunut rakennus on edelleen Alvar Aalto -säätiön tukikohta. Täällä Aalto ja hänen toinen vaimonsa ja yhteistyökumppaninsa Elissa loivat hienoimpia töitään. Vierailu sisällä ateljeessa onnistuu ainoastaan opastetun kierroksen kautta.
Yksi ateljeen erityisyyksistä on Tavernana tunnettu henkilöstön ruokala, jossa lounasaikaa koski yksi sääntö: Ei keskustelua arkkitehtuurista. On helppo kuvitella Aalto istumaan omalle paikalleen huoneen nurkkaan, syömään lempiruokaansa, perunaa ja silakkapihvejä, ja siemailemaan lasillista Chiantia. Mitä tärkeämpi henkilö olit, sitä lähempänä häntä sait istua.
Työt tehtiin ateljeen yläkerrassa. Piirustushuoneeseen tulvii yhä pehmeää, epäsuoraa, luonnosten piirtämiseen täydellisesti sopivaa päivänvaloa. Aallon oma työtila avautuu valtavaan huoneeseen, jossa on kaarevat seinät, parveke ja silmää muistuttava kattoikkuna.
Aalto-tietoisku: Aalto oli intohimoinen elokuvaharrastaja. Ateljeen sisäpihaa käytettiin toisinaan ulkoilmaelokuvateatterina.
Pysäkki 2: Alvar Aallon kotitalo
Raitiovaunupysäkki: Laajalahden aukio
Muutaman minuutin kävely Munkkiniemen kauniiden talojen lomitse vie sinut sinne, mistä kaikki alkoi. Vuonna 1936 valmistunut Alvar Aallon kotitalo toimi sekä perheen kotina, että ensimmäisenä arkkitehtitoimistona Aallolle ja hänen ensimmäiselle vaimolleen Ainolle, kunnes toimisto kasvoi liian suureksi ja muutti juuri vierailemaasi ateljeehen.
Kadulle päin oleva julkisivu on tarkoituksellisesti hillitty. Niin hillitty, ettei etuovessa ole edes kahvaa. Vierailu onnistuu jälleen opastetulla kierroksella. Kengät jätetään pois ovella: Lattiat ovat syystä säilyneet näin pitkään! Puutarhan puolella etelään avautuvat suuret ikkunat saavat tilan kylpemään pohdiskeluun inspiroivassa valossa.
Sisällä huoneet jakautuvat useille eri tasoille. Huonekaluista iso osa on alkuperäistä Aaltoa – tunnettuja klassikoita ja vähemmän tunnettuja, kuten alakerran pyöreä, kerroksellinen tupakkapöytä.
Aalto-tietoisku: Toimistokerroksen alapuolella on (tietenkin!) sauna.
Pysäkki 3: Kansaneläkelaitoksen asuinalue
Raitiovaunupysäkki: Munkkiniemen Puistotie
Lyhyen kävelymatkan päässä neljä punatiilistä rakennusta avautuu suojaisalle sisäpihalle – piazzalle, kuten Italiaa rakastanut Aalto sitä kutsui. Vuonna 1954 Kansaneläkelaitoksen työntekijöille valmistunut rakennuskompleksi tarjoaa nykyään asuntoja tavallisille helsinkiläisille. Yhden rakennuksen pohjakerroksessa toimi aikoinaan ruokakauppa. Kaikki, mitä pieni yhteisö saattoi tarvita, oli suunniteltu mukaan alusta alkaen.
Aalto-tietoisku: Pihalle oli alun perin suunniteltu suihkulähde ja päiväkoti.
Pysäkki 4: Kansaneläkelaitoksen pääkonttori
Raitiovaunupysäkki: Töölöntulli
Vuosina 1953–1956 rakennettua, edelleen toiminnassa olevaa toimistorakennusta pidetään yhtenä Aallon hienoimmista – ja myös suurimmista – institutionaalisista teoksista.
Istutetun sisäpihan ympärille U-kirjaimen muodossa ryhmittyvä konttori rakennettiin yli 800 työntekijän tarpeisiin. Ensi silmäyksellä linnoituksen kaltainen toimistojätti saa tarkemmin tarkasteluna pehmeitä sävyjä. Alunperin lämpimän ruskehtavat kupariset yksityiskohdat ovat hapettuneet vihreäksi patinaksi. Toisinaan rakennus tuntuu ennemminkin graniittikalliosta veistetyltä kuin rakennetulta.
Aalto-tietoisku: Rakennuksen sisällä sijaitsee pienoismalli Aallon kuuluisasta Viipurin kirjastosta.
Pysäkki 5: Kulttuuritalo
Raitiovaunupysäkki: Ooppera
Lyhyt mutta kannattava kiertoreitti: Jää nelosesta pois Oopperan pysäkillä, nouse raitiovaunun 1 tai 8 kyytiin ja matkaa kaksi pysäkkiä itään päin.
Helsingin Kulttuuritalo oli Aallon ensimmäinen julkinen rakennus Helsingissä. Sen tilasivat Suomen kommunistinen puolue ja useat vasemmistolaiset järjestöt, ja se rakennettiin pitkälti talkootyöllä. Ei kaikkein tyypillisin konserttisalin toimeksianto siis, mutta jälleen onnistuminen Aallolta.
Tuloksena syntyi yksi akustiikaltaan upeimmista tiloista koko kaupungissa. Talossa on esiintynyt tähtiä aina Ella Fitzgeraldista ja Miles Davisista Led Zeppeliiniin ja Museen asti.
Aalto-tietoisku: Aalto suunnitteli rakennusta varten erityisen kiilamaisen tiilen, jota hän käytti saadakseen aikaan katsomon kaarevan seinän.
Pysäkki 6: Finlandia-talo
Raitiovaunupysäkki: Kansallismuseo
Valkoista Carraran marmoria, monumentaalinen julkisivu, avoimet Töölönlahdelle avautuvat terassit: Finlandia-talo tekee vaikutuksen. Aalto suunnitteli sen kokonaisvaltaiseksi taideteokseksi – valot, ovenkahvat, tuolit ja sisustus ovat kaikki hänen käsialaansa. Talo avattiin vuonna 1971 ja kongressisiipi valmistui vuonna 1975.
Finlandia-talo on siitäkin poikkeuksellinen konserttisali, että se tarjoaa myös yöpymispaikkoja. Entinen toimistosiipi on nykyään Finlandia Homes – kahden asunnon majoituspalvelu, jossa pääset nukkumaan kirjaimellisesti Aallon ytimessä, jos et nyt sentään harjalla.
Aalto-tietoisku: Alun perin Aalto laati suunnitelmat koko Töölönlahden alueelle vuonna 1962. Finlandia-talo on ainoa osa, joka koskaan rakennettiin.
Pysäkki 7: Kolmen Aallon suora
Raitiovaunupysäkki: Ylioppilastalo
Viimeinen pysäkki vie sinut yhteen kaupungin suosituimmista kohtaamispaikoista: Stockmannin tavaratalon kellon alle.
Aivan kulman takaa Keskuskadulta löydät kolme Aallon suunnittelemaa maamerkkiä. Vuonna 1955 avattu liikerakennus Rautatalo, jonka marmorilla verhoiltu, kattoikkunoiden valaisema sisäpiha muodostaa kontrastin sen tumman ruudukkomaisen ulkoseinän kanssa. Vieressä sijaitsee Alvar ja Aino Aallon 1930-luvulla perustaman muotoiluyritys Artekin lippulaivamyymälä.
Aalto suunnitteli myös viereisen rakennuksen, jossa sijaitsee Akateeminen kirjakauppa (1969). Ulkonevien prismanmuotoisten kattoikkunoiden valaisema monikerroksinen sisätila keskittyy suureen marmoriseen atriumiin – jälleen Carraran marmoria, kuten Finlandia-talossakin. Jos nälkä yllättää, suuntaa yläkertaan Café Aaltoon, nauttimaan ruuasta, valosta ja tunnelmasta. Ja Aaltoa käsittelevistä kirjoista tietenkin!
Aalto-tietoisku: Café Aalto ei kuulunut alkuperäiseen Yliopistokirjakaupan suunnitelmaan. Se avattiin vuonna 1986, ja sen kalusteet hankittiin Rautatalo-toimistorakennuksen kahvilasta.
