7 Helsingin hienointa puuarkkitehtuurialuetta
Mänty, kuusi, koivu… Suomi tunnetaan metsien maana, ja suomalaiset puulaadut sitkeydestään. Puu onkin ollut vuosituhansien ajan tärkein rakennusmateriaali. Helsingissä on säilynyt paljon puuarkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä ja jopa -sadoilta. Nykyään puusta suunnitellaan palkittua arkkitehtuuria.
Lähde omatoimiselle kiertoretkelle, joka vie Helsingin keskustan eri alueilta läntisiin ja itäisiin kaupunginosiin ja tutustuttaa sinut suomalaisen puuarkkitehtuurin historiaan ja ominaispiirteisiin.
1. Seurasaari ja Meilahti – suomalaisen puurakentamisen synty ja kehitys
Seurasaaren ulkomuseosta löydät suomalaista puuarkkitehtuuria pitkältä historialliselta ajanjaksolta. Vanhin saaren puurakennuksista on Karunan kirkko, joka on rakennettu 1685–86. Sitä seuranneilta vuosisadoilta on puurakennuksia aina savutuvista ja mäkitupalaisten mökeistä talonpoikien umpipihataloihin ja säätyläisten kartanoihin sekä huvimajoihin.
Talojen ulkoseinistä voit bongailla siirtomerkintöjä eli käsin veistettyjä roomalaisia numeroita: ne kertovat missä järjestyksessä hirret on pitänyt koota alhaalta ylöspäin. Perinteinen hirsitalo rakennettiin ilman nauloja, ja hirsikehikoita oli helppo siirrellä. Uudempaa puuarkkitehtuuria edustaa juuri avattu 1950-luvun perinteinen kesämökki.
Heti Seurasaaren sillan kupeesta alkaa Meilahden hieno huvila-alue, johon kuuluu lukuisia arvohuviloita. Etsi arboretumin eli puulajipuiston erikoisuus, kolmihaarainen koivu – koivu on Suomen kansallispuu.
Suositus: Kahvihuone Mieritz vanhassa norjalaistyylisessä metsänvartijan talossa Seurasaaren sillan kupeessa.
2. Suomenlinna ja puun moninaiset käyttökohteet
Suomenlinnan linnoituksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748, kun Suomi oli Ruotsin itäinen osa, Itämaa. Suomenlinna oli 1700-luvulla kuin oma kaupunkinsa, ja siellä oli pitkään enemmän asukkaita kuin Helsingissä. Pääkaupunki siirrettiin Turusta Suomenlinnan suojaamaan Helsinkiin vasta vuonna 1812, kun Suomi oli siirtynyt osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Moni muotivirtaus tuli Suomenlinnasta muualle Suomeen – myös arkkitehtuurissa. Suomenlinnasta löydät muun muassa Suomen ensimmäisen kerrostalon, Noakin arkin (1771), mutta myös muuta kiinnostavaa puuarkkitehtuuria. Ruotsin vallan ajalta on jäljellä vain yksi puurakennus, jonka tarkkaa syntyvuotta ei tiedetä.
Venäjän vallan aikaisia puurakennuksia saarella on useita, samoin 1900-luvun alun puuhuviloita – lisäksi saarelta löytyy myös 1990-luvun puurakentamista. Suomenlinna on edelleen kuin pienoiskaupunki kaupungin sisällä.
Suositus: Cafe Piperin rakennus on entinen huvimaja vuodelta 1874, mutta se on historiassaan toiminut myös asuntoina ja kappelina.
3. Linnunlaulu ja Töölönlahti – puurakennukset osana maisemaa
Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809. Alkoi vimmainen tarve muotoilla Helsingistä eurooppalainen pääkaupunki niin monumentaalirakennuksineen kuin maisemapuistoineen. Vuonna 1865 Knut Forsberg loi Eläintarhan alueelle suunnitelman, jonka tavoitteena oli luoda yksi yhtenäinen maisemapuistokokonaisuus.
Töölönlahden ympäristö on edelleen hieno maisemallinen kokonaisuus ja lahden itärannan puuhuvilat eli niin kutsutut Linnunlaulun huvilat leimallinen osa sitä. Ne olivat aikoinaan vauraan väen ympärivuotisia huviloita. Linnunlaulun huviloista on jäljellä kuusi puurakenteista huvilaa. Nyt niissä asutaan ja yksi niistä, Villa Kivi, toimii kirjailijoiden työtilana.
Muista käydä ihailemassa myös lähettyvillä olevaa Arkkitehtitoimiston ALA:n suunnittelemaa keskustakirjasto Oodia ja sen puista julkisivua.
Suositus: Sinisen huvilan ulkoilmakahvilasta avautuu yksi Helsingin hienoimmista näkymistä.
4. Kaivopuisto ja puurakentaminen osana seuraelämää
Suomessa ei ollut pitkään aikaan muita julkisia rakennuksia kuin kirkkoja ja raatihuoneita. Venäjän vallan aikana eteläisestä Euroopasta levisi jonkinlaisena muoti-ilmiönä julkiset rakennukset, joilla oli jokin tietty käyttötarkoitus. Helsingistä tuli 1820-luvulla Suomen seuraelämän keskus ja kaupunkiin nousi Ullanlinnan kylpylä vuonna 1838.
Itse kylpylärakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta kylpylän ravintolapaviljonki on tallella ja kulkee nykyään nimellä Kaivohuone. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Rakennus on muisto ajoilta, kun Helsingin rannoilla oli ”lähes toistakymmentä kylpylää”, kuten Panu Savolainen kirjoittaa Arkkitehtuurimme vuosituhannet -kirjassa (Sammakko 2024). Kaivohuone on tällä hetkellä myynnissä, mutta sen ympärillä avautuvassa puistossa voit aistia vanhan kylpyläpuiston tunnelman – ja 1800-luvun tapaan nauttia terveysvettä eli minaraalivettä Elm-ravintolassa Puistokatu 4:n puuhuvilassa, jossa toimii myös Tieteiden talo. Taidolla restauroidun huvilan sisällä voit aistia, miten luonnonmateriaaleista tehty puutalo hengittää.
Suositus: Lähettyvillä Uunisaaressa on kahvila ja saaren puisien uimakoppien edustalta pääset pulahtamaan uimaan.
5. Vallila ja Alppila – puutaloja kasvavalle työväestölle
Kansan parissa puurakennukset olivat alkujaan yksi- tai kaksihuoneisia hirsitaloja. Lähes jokainen Suomen alueella elänyt asui pienessä savutuvassa rautakauden lopulta keskiajalle. Monihuoneiset hirsitalot alkoivat kehittyä vauraamman väen parissa, mutta rahvas ja työväestö jatkoi yksihuoneisissa puurakenteisissa taloissa asumista vielä sääty- ja luokkayhteiskunnan aikaan.
Kaupungit – myös Helsinki – rakennettiin Suomessa alkujaan lähes kokonaan puusta, ja Helsinki oli pitkään enimmäkseen matala puutalokaupunki. 1870 Helsingissä alkoi kerrostalobuumi, ja 1900-luvun mittaan vanhaa puuarkkitehtuuria purettiin paljon kivitalojen alta pois, etenkin ”vähävaraisten” asuintaloja ja kokonaisia asuinalueita. Puu-Helsinkiä jäi elämään suurempina alueina kaupungin laitamille.
Myös Puu-Vallila oli purku-uhan alla. Nyt se on elävä esimerkki rakennusperinnön arvostuksen muodostumisesta ja vahvistumisesta. Alppilassa toimiva Duunarimuseo on yhdessä vanhimmista Helsingin kaupungin työväelle rakennuttamista puutaloista, ja se on auki kesäisin. Uutta puuarkkitehtuuria edustaa Vallilassa Juha Leiviskän suunnittelema rivitalo ja Vallilan kirjasto.
Suositus: Kortteliravintola Pikku-Vallila on kuin vierailu Aki Kaurismäen elokuvissa.
6. Käpylän väriharmoniaa ja symmetriaa
Alkujaan tavallisen kansan eli niin kutsutun rahvaan talot rakennettiin hirrestä, lautojen veistäminen käsin oli liian työlästä. Talojen julkisivut jätettiin pitkään maalaamatta, punamultaus tai öljymaalaus yleistyi vauraan väen kaupunkitalojen parissa 1700-luvulla ja punamultaus laajemmin eri kansanosissa vasta 1800-luvulla.
Yksi Helsingin hienoimmista puutalojen väritykseen liittyvistä kokonaisuuksista löytyy Käpylän kaupunginosasta, jonka puutaloalue rakennettiin 1920-luvulla kasvavalle työväestölle. Arkkitehti Akseli Toivonen kehitti talojen standardisoidun elementtirakenteen ja arkkitehti Martti Välikangas suunnitteli talot ja niiden sijoittelun maastoon standardirakenteiden puitteissa. Puu-Käpulän talot edustavat 1920-luvulla tapahtunutta lyhyttä paluuta klassistiseen arkkitehtuuriin: rakennukset ovat symmetrisiä sommitelmaltaan ja niissä näkyy antiikin ajan arkkitehtuurin ihanteet.
Myös talojen väritys sointuu yhteen ja linkittyy 1920-luvun englantilaiseen puutarhakaupungin ideaaliin: monet talot on maalattu maasävyillä, punamullalla tai okralla, tai niissä on käytetty harmonisia öljymaalisävyjä kuten vaaleanpunaista tai -keltaista. Käpylän länsipuolen puutalot ovat asukkaiden itsensä rakentamia ja siksi vapaamuotoisempia. Välikangas itse halusi purkaa Puu-Käpylän talot 1960-luvulla, mutta onneksi alue suojeltiin.
Suositus: Käpylän lippakioskin kahvila on todellinen kesäklassikko ja mainio paikka tutustua perihelsinkiläiseen puulippakioskiarkkitehtuuriin.
7. Viikki ja ekologisen puurakentamisen uusi nousu
Koillis-Helsingissä sijaitseva Viikki on noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se on ensimmäisiä tavoitteellisesti ekologisia moderneja puutaloalueita Suomessa. Viikintien varresta löydät Suomen ensimmäisen modernin puukerrostaloalueen (1997). Latokartanon eteläosissa on kansainvälisesti palkittu Eko-Viikki (1998–2004).
Ekologisuus on otettu huomioon niin asemakaavassa, pohjaratkaisuissa kuin rakennusten materiaaleissa – puumateriaali toimii hiilinieluna, sillä puu on sitonut itseensä hiilidioksidia ilmasta. Viikin kirkko on JKMM:n suunnittelema ja tehty kokonaan puusta. Julkisivut on verhoiltu halkaistuilla haapapaanuilla, jotka hylkivät luonnostaan vettä ilman kemikaaleja. Sisätilan rakennepalkistot tuovat mieleen metsän keskellä olemisen.
Viikissä pääset myös ihailemaan sitä mistä kaikki on lähtöisin: metsää ja puulajipuistoa. Viikissä on Helsingin yliopisto maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta sekä yliopiston koeviljelyalue vanhoine puisine maatalousrakennuksineen. Jos ilma on kaunis, piipahda myös vuonna 1969 perustettuun arboretumin eli puulajipuistoon sekä Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle, jota pidetään Helsingin tärkeimpänä luontokohteena.
Suositus: Ravintola Viikin kartano, joka löytyy kustavilaisesta puukartanosta.
